tiistai 21. lokakuuta 2014

Tupakka.

No siitä on osimoilleen 4vuotta kun lopetin röökaamisen, harrastettuani sitä reilut parikymmentä vuotta intensiivisesti. Oon siis aina tupakoinu paljon (2askia päivässä) ja ymmärätte varmaan, että lopettaminen ei ollu ihan helppoa. Vähentäminen ei tullut kohdallani kysymykseen, ainoastaan lisääminen tai lopettaminen ja päädyin lopettamaan. Olin jo viimeiset pari vuotta päästänyt ajatuksen tasolle sellaisen ajatuksen, että mitäs tosiaan jos en polttaiskaan? Minkäköhänlaista mun elämä olis? Olisinko mä miten vittumainen kanssaihmisille, mitä mä teksin before the coffee, during the coffee and after the coffee? Mitä mä tekisin vapaa-aikana potkisin kiviä vai mitä,  tai heiluttelisinko siis vaan käsiäni mielivaltasesti? Ja entäs ruokailun jälkeen, toinenko ruokailu vaan heti perään? Ja entäs se myytti, että tuplaa painonsa ensimäisen tupakattoman vuoden aikana? (tästä  myöhemmin -.-) Oli kumminkin yllättävän monta rutiinia johon liittyi olennaisesti tupakka.

Kaksi selkeää käännekohtaa kumminkin tapahtu. Ensimäinen oli että eräs hyvä ystäväni ja entinen työnantajani sattui apteekkiin kanssani yhtä aikaa ja hällä näytti olevan muovikassillinen nikotiini valmisteita tiskillä, en malttanu olla sanomatta, että eiköhän noilla iltaan asti pärjää. Jatkoimme keskustelua ulkona ja hän kertoi että oli ollut polttamatta jo viikon ( oli polttanut reilut 40vuotta) ja näytti sitäpaitsi siltä että oli jäämässä henkiin. Sanoinkin hänelle läksiäisiks että sitten kun oot ollu kuukauden polttamatta niin määki alan.

Toinen käännekohta oli kun vanhempi lapseni oli käynyt läpi mittavan jalkaoperaation ja olimme porukalla kävelyllä tässä kotikujalla ja päästyämme kujan päähän (150m) tää sano mulle että: " jaa äiti sytyttää vasta neljättä tupakkaa, tuota vois koittaa vähän lisätä"

Nämä kaks ajatusta päässäni alotin taistelemaan. Sitten tein vielä itelleni selväks että "kun lopetan, en polta enään ikinä. En sillonku menee hermot, en sillonku oon ollu polttamatta viikon en sillonku sitä ja sillonku tätä, vaan en polta sitten enään koskaan ja piste."

Koska olin polttanut kauan ja paljon, niin viikon tai kaks polttelin vähän ja sitten lopetin. Hain apteekista vähintäänkin samanmoisen arsenaalin kun tämä ed. mainittu ystäväni. Mulla oli inhalaattori, purkat ja nuuskankin kans sotkin hetken. Käytin nikotiini valmisteita ensimäisen viikon jälkeen niin paljon että oksensin tämän tuosta. Tämä oli tarkkaan laadittu suunnitelma ja se toimi, koska olin päättänyt että se toimii. Simple.

Parin viikon tupakoimattomuuden jälkeen jätin nuuskan ja inhalaattorin. Purkka jäi. Siitä tuli kyllä jostain syystä mulle hikka? En voinut siis purra sitä purkkaa ensinkään, vaan pidin sitä ylähuulessa niinku nuuskaa. Siihen jäin koukkuun (tietenki) vuodeksi, mutta se oli kyllä sitten melko helppo jättää pois.Kaikista vaikeinta tupakanpolton lopettamisessa oli tehdä se päätös, että en enää polta, sitten vaan piti lopettaa.

Ensimäinen kuukaus oli vaikein, kaikinpuolin. Itkupotkuhuuto-raivareita en saanu juuri ollenkaan ja muistaakseni Rikukaan ei sanonu ku kerran että: "ekköhän pistä nyt nortin palamaan tai turpas kiinni" en tietenkään pistäny kumpaakaan ja noin vaan oon ollu 4vuotta polttamatta.

 Kahvin kans tuli pulla. Ennen. Aikana. Ja jälkeen. Ruokailun perään tuli toinen ruokailu. Ja jälkkäri. Ja niin vaan sain tällätavoin ensimäisen vuoden aikana  +20kiloa. Se ei kyllä piä siis paikkaansa että lihoo kun ei polta. Jos en ois syöny suklaata, pullaa ja sipsejä tolkuttomasti, niin tuskin olisin lihonu pelkästään sillä että lopetin tupakanpolton! Mutta, mikä parasta, se 20kiloa lähti liikunnalla, totta. En siis jääny heiluttelemaan käsiäni ja jalkojani mielivaltasesti vaan aloin kävellä jonka jälkeen aloin juosta. Minä joka oon liikkununu elämäni aikana autoon ja takasi? Siitä tuliki mieleen että joku puolituttu oli kysyny paikallisessa k-raudassa myyjältä että: "näinköän mä oikein äsken? oisko Lehon Annukka tullu juosten vastaan pokelan suoralla?" fitnesspalvelu Karoliina:sta sitten myöhemmin ja enkä keksiny tähän postaukseen yhtään kuvaa, kun en nyt ala mainostamaan ainakaan polttamaani tupakka merkkiä.

-annikki




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti